Mihin on kadonnu mun syömisen pelko? Eilen taas otin ruokaa...totesin, että olin ottanut suurimman annoksen koko perheestä. Söin. Otis lisää. Jotenkin syömisen hetkellä mulle tulee sellanen olo... Miks en sais. Ihan sama vaikka on lihava. Ei ketään kiinnosta miltä näytän.. LISÄÄ RUOKAA! Otin rivin suklaatakin syönnin jälkeen. Olisin mennyt oksentamaan, mutta mut saatiin taas houkuteltua kauppaan mukaan. Odotin autossa..Olisin saanut taas sellaisen kohtauksen kaupassa ja ostanut karkkia! Nykyisin vain syön. Odotan rukaa. Syön sitä. Elän päivät ruokailujen välillä. Kun olen syönyt alan jo odottaa suraavaa ruokaa. Kun kävelen keittiöön alan jo matkalla miettiä "miksi en saisi ottaa pienen keksin, eihän se mua paljon lihota". Mutta nyt Mun täytyy vaan jatkaa, mun täytyy olla laiha kun koulut alkaa! Haluan ihmisten huomaavan, etten ole enää se sama lihava tyttö.

Söin tänään vitalinea 0+ jogurtin ja vähän mysliä. Suraavasta ruoasta en tiedä...Toivottavasti jäis väliin. ainakaan klo 16 välipalat unohtuu...Illalla leipä..tai sitten ei.