Siitä kun viimeksi kirjoitin onkin pieni ikuisuus. Ja perheen idyyllinen lomamatka oli niinkuin arvasin. Täynnä moni numeroisia kalorimääriä, lisä kiloja ja rasvaa. Hotellin aamiaiset olivat  IHANIA! ja kuinka tällainen ruokaarakastava pyylevyys voisikaan olla kunnolla. Se hyppikin seinille sisällä ja tunsin pieniä pakkoliikkeitä raajoissa ja inahduksia suusta kun se sisällä kiljui. (näin ison korin lämpimiä croissantteja)

Aamiaiset: päivä 1 4 croissanttia ja muroja. päivä 2 3 croissanttia ja muroja. päivä 3 2 croissanttia ja muroja. Tämä ei voi jatkua näin!!

Tänään oli punnitus. Olin varma, ihan hevetin VARMA, että olen lihonut ainakin sen mitä olen laihtunut. Ajattelin, että minulle on ihan oikein kun joudun näkemään ne luvut va'asta. Astuin ja hengitin syvään. 42.9    anteeksi kuinka?! olen laihtunut kilon?! olin varma että sen täytyi olla unta! va'an on pakko olla väärässä!

Niin teho laihari! vettä vettä vettä. liikuntaa liikuntaa liikuntaa. kasviksia hedelmiä juureksia. Tuoreina tuoreina tuoreina. pillereitä pillereitä pillereitä.

Aikaa ei ole enää kauan ja tuloksia täytyy saada!

Olen lihonut. Linon jatkuvasti. En tiedä enää miten saan laihdutettua. Tottakai ymmärrän urheilemalla. Minun täytyy vain urheilla, kuluttaa kaloreita ja selluliittiä, mutta kun en enää osaasitä. En oikeasti osaa tehdä mitään. Jokainen vatsa tai selkälihas tuntuu niin vaikealta tehdä ja lopulta luovutan. EI se auta, ei se yksi vatsalihaksen teko auta. Ei se auta. Mielessäni on välillä käynyt pelottvia ajatuksia, "miksi minä teen itselleni tällaista? Miksi en vain voisi olla ajattelematta?" Mutta tuskin enää osaan kun jokaisesta suupalasta tulee huono omatunto. Enkä halua luovuttaa! Haluan lauhtua nyt. tavoitteeseen on vielä 6 ja puoli kiloa! Ajattele nyt! Minussa on liiallista ihraa 6 maitopurkillista, 12 kahvipakettia ja kymmniä karkkipusseja!!!! Voi minua nyt täytyy mennä urheilemaan ja tänään syöt enää 2 kertaa enintään ja Pieniä annoksia. Iltaisin ohjani häviävät. Ihan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. EN löydä niitä ja nään vain itseni ahmimassa ruokaa, työtämällä sitä kaksikäsin suuhun uhkaavaa vauhtia. Eikä se kuule vaikka yritän kuinka huutaa sille LOPETA! LOPETA! sitten kun se on saanut siitä tarpeeksi se matelee huoneeseensa ja haluaa oksentaa, mutta sitä kun hän ei osaa tehdä. Itken hänen puolestaan ja hänkin itkee. Itkemme yhdessä ja revimme hiuksia. Eilen kaupungilla silmiini osui farkkulegginsistä xs koko! Halusin koittaa mahdunko niihin. Kopissa housut ahdistivat päällä. "jos nämä eivät mene..näiden on pakko mennä!!!" Lopulta sain ne jalkaani...........ja jalkanin näyttivän ultra mega isoita!!! Katsoin peilikuvaani ja tunsin kurkussa kuumottavan esteen joka hausi tulla ulos!!!! NÄYTIN HIRVEÄLTÄ. aloin repiä housuja pois ja lähdin kotiin. Kotona aloin ahmia...ja niinkuin tavallista ahmin koko illan...

 

 

 

   EIIII. MIKSI OLEN TÄLLAINEN MIKSEN VOI OLLA LUONNOLISESTI LAIHA NIINKUIN MUUT? MIKSI MINUN PITÄÄ AHMIA??

 

 

 

 

                                                          

Hei kaikki ihanat!

Mulla pyyhkii tällähetkell' olosuteisiin katsoen hyvin! No oikei tänään söin pitsaa..2 palaa:D ja 2 lättyy ja no muroja. MUtta en muuta!!! JA muutenkin syöminen on vähentynyt. Olen päässyt taas siihen tavoitteeseen mitä olen tavoitellut. Ei kun vaan odotellaan ja urheillaan. MUllaha on oli se, että päivässä saa olla 5 pientä annosta. No olen alentanut sen kohtalokkaaseen 3 pientä annosta päivässä!:D Olen niin innoissaan. KOulun alkuun on juuri sopivasti, no ehkä vähän liian vähän aikaa, mutta pää aisia on se, etten syö! Mun projeksi ollan alle 40 ennen ku koulut alkaa ei kyllä valitettavasti tehoa, ja se tahtookin vetää suu pieliä alaspäin, mutta muuten olo on iha hyvä!

Olen täysin pohjalla! Mun mieli ailahtelee koko ajan olen koko päivän huutanut, raivonnut, nauranut ja syönyt sulkaata. Kääntäny jokaisen meidän talon kaapin ympäri ja syönyt. Jonkajälkeen tullut paskat fiilikset ja olen päättänyt lopettaa. Tää mun oravanpyörä pyörii aina vaan nopeemmin. Nykyään ei enää riitä päivä vaan se käy jokavaiheen noi tunnissa läpi. Oon itkeny tänään jo viidesti. Huutanut äidille ja halaillut häntä. Kaiken lisäksi olen ruma. ja lihonut eikä. Haluaisin kuolla

Voi minua raukkaa! Miten olenkaan joutunut tähän tilanteeseen. EI tämä pidä! Ei  pidä sitten yhtään. Eilen niinkuin kaikkinamuinakin päivinä, Illalla söin suklaalevyn! JUmalauta söin kokonaisen suklaalevyn. Vetäsin sen enkä edes oksentanut. EiIEEI. Tähän mun elämään täytyy saada jokin järjestys. Se, että en syö ja musta poistuu vaan nesteitä, tai pahimmassatapauksessa muhun alkaa kertyy niitä ei oo hyvä. MUn pitäis alkaa kiinteyttään itteeni ja jättää karkit pois, mutta syödä oikeesta ruokaa iha ok. Jatkaen kuitenki sitä 4-5 kertaa päivässä syömistä. Mutta ne karkit. En vaan ymmärrä mitä liikuntaa tänään saisin?! Tarviin kunnon kiinteytystä, mun läskille perseelle ja vähäkalorista ruokaa! Tänään aatelin syödä nyt klo 10 cracoten johon päälle juusto ja vaikka kurkku ja sitte kuppi teetä! tee on pahaa eikä meillä oo ees enää sitä nesteen poisto teetä:(